Echelon kuulee kaiken

Amerikkalaisten ylläpitämä Echelon-vakoiluverkko huolestuttaa eurooppalaisia yhä enemmän

 

Euroopassa on viime kuukausina puhuttu entistä enemmän ja aiempaa avoimemmin Yhdysvaltain harjoittamasta vakoilusta, joka kohdistuu myös Eurooppaan. Amerikkalaisten harjoittaman vakoilun kulmakivenä oleva Echelon-verkko on noussut suureksi uutiseksi.

Kansalaisaktivistien mukaan Echelon on uhka yksityisyyden suojalle, ja yritysmaailma puolestaan on huolestunut siitä, että Echelonin keräämiä tietoja käytettäisiin amerikkalaisten yritysten eduksi kansainvälisissä tarjouskilpailuissa. Euroopan unionin parlamentti on ottanut aktiivisen linjan Echelonin salojen selvittämisessä, ja parlamentin tilaama esiselvitys aiheutti kohua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Viime kuussa EU-parlamentti asetti väliaikaisen valiokunnan tekemään lisäselvityksiä Echelonista. Varsinkin vihreät euroedustajat olisivat halun-neet muodostaa väliaikaisen sijaan pysyvän valiokunnan, jolloin valiokunta olisi voinut muun muassa haastaa Echelonia tuntevia henkilöitä kertomaan tietonsa rangaistuksen uhalla.

Väliaikaisena elimenä valiokunta voi lähinnä käydä läpi jo tehdyt selvitykset ja arvioida, rikkooko vakoiluverkko unionin lakeja, kansalaisten oikeusturvaa ja yksityisyyden suojaa.

Valiokuntaan nimitetyn Reino Paasilinnan mukaan valiokunta ei kuitenkaan ole täysin hampaaton. EU-parlamentin käytännön vastaisesti valiokunta pitää osan kokouksistaan suljetuin ovin, ja Paasilinna uskoo, että valiokunta voi näin saada Echelonista uutta tietoa.

Paasilinnan mukaan Echelon on "tavattoman iso poliittinen ja ihmisoikeuskysymys". Hänen mukaansa parlamentti voi esimerkiksi jarruttaa uusien EU-lakien käsittelyä, jos Echelonin havaitaan rikkovan unionin säädöksiä.

EU-maista etenkin Ranska on ottanut julkisuudessa voimakkaasti kantaa Echeloniin. Oikeusministeri Elisabeth Guigou väitti tänä kesänä, että kylmän sodan päätyttyä amerikkalaiset ovat ryhtyneet käyttämään tiedustelutoimintaa yhä enemmän teollisuusvakoiluun.

Heinäkuussa ranskalainen syyttäjä aloittikin alustavan tutkimuksen siitä, käyttävätkö amerikkalaiset Echelonia eurooppalaisten yritysten vakoilemiseen.

Viime viikolla myös Saksa terävöitti profiiliaan. Tietosuojavaltuutettu Joachim Jacobin mukaan on vaara, että Echelon loukkaa kansalaisten oikeutta yksityisyyteen. Hän vaati julkisuudessa esiintyneiden väitteiden ja ristiriitaisuuksien tilalle puhdasta faktaa ja tosiasioiden pohjalta selviä säädöksiä siitä, mitä tiedustelupalveluilla on oikeus tehdä.

Eurooppalaisissa lehdissä esiintyneiden arvelujen mukaan Echelonin keräämiä tietoja olisi jo käytetty kahdessa yritysvakoilutapauksessa.

Ensimmäisessä tapauksessa Saudi-Arabia vetäytyi konekaupasta eurooppalaisen Airbusin kanssa sen jälkeen, kun amerikkalaiset olivat puhelin- ja faksiliikennettä kuuntelemalla koonneet todisteet siitä, että Airbus oli voidellut saudeja. Saudi-Arabia tilasi sitten koneet amerikkalaiselta Boeingilta.

Toisessa tapauksessa ranskalainen Thomson-CSF menetti ison satelliittitilauksen amerikkalaiselle Raytheonille.

Varsinkin Ranskan esittämä arvostelu on siepannut amerikkalaisia ja brittejä, koska ranskalaisilla on omakin vakoiluverkko. Brittiläisen The Independent on Sunday -lehden mukaan Ranskan vakoojasatelliitit pystyvät Echelonin tavoin harjoittamaan tiedustelua kaikkialla maapallolla.

Lehden mukaan kuuntelu-asemia on lisäksi ainakin Venä-jällä, Kiinalla, Saksalla, Sveitsillä, Hollannilla ja jopa Tanskalla.

Yhdysvaltain kongressi järjesti tänä keväänä kuulemistilaisuuden, jossa kansanedustajat saivat esittää keskustiedustelupalvelu CIA:n ja kansallisen turvallisuuspalvelu NSA:n johdolle kysymyksiä vakoilusta ja Echelonista.

Kongressiedustajat olivat huolissaan erityisesti siitä, käytetäänkö vakoiluverkkoa tavallisten amerikkalaisten vahtaa-miseen. CIA ja NSA vakuuttivat, että kansalaiset voivat olla turvassa.

"Meidän kohteemme ovat ulkomailla", CIA:n johtaja George Tenet sanoi.

Näin vakoiluverkko sieppaa viestejä

 

 

 

Yhdysvalloilla ja sen liittolaisilla Britannialla, Kanadalla, Australialla ja Uudella-Seelannilla on käytössään tehokas järjestelmä, jonka avulla tiedustelupalvelut pystyvät muun muassa kuuntelemaan puhelinkeskusteluita, sieppaamaan sähköposteja ja seuraamaan mahdollisten vihollisvaltioiden sotajoukkojen liikkeitä. Echelonin arvioidaan nappaavan päivittäin miljoonittain viestejä.

Teollisuusmaissa ilma on sakeana näkymättömistä radioaalloista, ja langattoman tiedonsiirron lisääntyminen kasvattaa radioliikennettä entisestään. Tarkkojen vastaanottoantennien avulla Echelon siilaa jatkuvasti valtavat määrät kansainvälistä radioliikennettä.

Tiedusteluasemat verkon ytimenä

Echelon-verkon ydin ovat eri puolilla maailmaa sijaitsevat tiedusteluasemat. Asemia sijaitsee ainakin Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Australiassa. Toimintaa johtaa Yhdysvaltain kansallinen turvallisuuspalvelu NSA (National Security Agency).

Britanniassa sijaitsevaa Menwith Hillia on kutsuttu maailman suurimmaksi vakoilukeskukseksi. Menwith Hill on Yhdysvaltain tukikohta, jota NSA hallinnoi. Tiedusteluasemat vastaanottavat tiedustelusatelliittien keräämiä tietoja, ja satelliittiliikennettä sieppaavien lautasantennien lisäksi niillä on antenneja, jotka kuuntelevat maanpäällisiä lyhytaaltolähetyksiä.

Lyhytaaltosignaalien (3–30 megahertsiä) sieppaaminen yksinkertaisellakin antennilla on teknisesti kohtuullisen yksinkertaista. Signaalit heijastuvat sekä ilmakehän yläosan ionosfääristä että maanpinnasta ja mahdollistavat näin jopa kymmenien tuhansien kilometrien yhteyksiä.

Lyhytaaltosignaaleja ei kuitenkaan pystytä suuntaamaan ainoastaan vastaanottajalle, vaan ne leviävät hyvin laajalle alueelle, ja kuunteluaseman antenni pystyy nappaamaan signaaleja haaviinsa pitkänkin matkan takaa.

Lyhytaaltotaajuuksia käytetään muun muassa laivojen ja lentokoneiden viestintäyhteyksiin. Lisäksi armeijat käyttävät lyhytaaltoyhteyksiä yhteydenpitoon sotilaiden välillä.

Haistelijoita internet-verkossa

Internet-liikenne kulkee tietokoneiden välillä erilaisten solmukohtien kautta. Tiedustelupalvelut ovat asettaneet tällaisiin solmukohtiin "haistelulaitteita", jotka pystyvät seuraamaan internetissä liikkuvia datapaketteja ja poimimaan liikenteen seasta esimerkiksi tietylle vastaanottajalle menossa olevat viestit.

Echelon pystyy seuraamaan suurta osaa internet-liikenteestä, vaikka haistelulaitteita olisi asennettu vain Yhdysvalloissa sijaitseviin solmukohtiin. Internet alkoi rakentua Yhdysvalloissa, ja suuri osa verkon liikenteestä kulkee edelleen Yhdysvaltojen kautta.

Internet on rakennettu niin, että verkossa sinkoilevat datapaketit hakevat kulloisellakin hetkellä nopeimman mahdollisen reitin. Esimerkiksi Suomesta johonkin toiseen Euroopan maahan keskipäivällä lähetettävä sähköpostiviesti voi hyvin mennä perille Yhdysvaltojen kautta.

Satelliitit poimivat radioliikennettä

Mikroaaltoja (3–50 megahertsiä) käytetään nykyään esimerkiksi yhdistämään matkapuhelinten tukiasemat matkaviestinkeskuksiin, laajakaistaisiin internet-yhteyksiin sekä moniin sotilassovelluksiin.

Valtaosa kahden linkkiaseman välillä kulkevasta mikroaaltosignaalista etenee vastaanottoantennin ohitse, koska signaalia ei pystytä suuntaamaan niin kapeaksi keilaksi, että se osuisi vain vastaanottoantenniin.

Osa vastaanottavan antennin ohi menevästä signaalista voidaan kaapata satelliitilla. Satelliitin paras paikka ei ole vastaanottoantennin yläpuolella, vaan sen takana mikroaaltosignaalin etenemissuunnassa. Koska signaalia kaappaavan satelliitin on oltava maahan nähden paikallaan eli geostationäärisellä radalla noin 36 000 kilometrin korkeudessa, satelliitin sopiva paikka saattaa löytyä päiväntasaajan yläpuolelta hyvinkin kaukaa vastaanottoantennista.

Amerikkalaiset käyttivät tätä tekniikkaa varsinkin Neuvostoliiton vakoilemiseen; ikirouta vaikeutti Siperiassa kaapelien kaivamista maahan, ja tietoliikenteessä jouduttiin turvautumaan radiolinkistä toiseen lähetettäviin mikroaaltoihin.

Satelliitteja useita sukupolvia

Ensimmäinen Echelon-vakoojasatelliitti oli 1968 taivaalle ammuttu Canyon. Kymmenessä vuodessa taivaalle ammuttiin seitsemän Canyon-satelliittia, joita ohjattiin Bad Aiblingista, Saksasta.

Seuraava satelliittisukupolvi oli Chalet, jonka maa-asema rakennettiin Menwith Hilliin, Englantiin. Yhdysvallat käyttää Chalet-satelliitteja erityisesti lähi-idän maiden vakoiluun.

Rhyolite-satelliitit pystyvät keräämään alhaisemman taajuuden aaltoja kuin Canyon- tai Chalet-sarjan satelliitit. Pine Gapin maa-asemalta Australiasta ohjattavien Rhyolite-satelliittien kohteita ovat matkapuhelimet ja hakulaitteet sekä vhf-radiot, joita käyttävät muiden muassa poliisit, rajavartijat ja sotilaat.

EU-parlamentille tehdyn raportin mukaan Yhdysvallat voi halutessaan siepata matkapuhelinliikennettä missä tahansa maapallolla. Tavallisten ihmisten puheluissa ei kuitenkaan yleensä ole mitään, mikä kiinnostaisi tiedustelupalveluita, ja raportin mukaan tiedustelusatelliittien vastaanottimet onkin suunnattu kohti kaikkien kriittisimpiä kohteita.

Kuuntelulaitteita kaapeleissa

Merien pohjaan lasketut tietoliikennekaapelitkaan eivät saa olla rauhassa. Amerikkalaiset asensivat Neuvostoliiton vedenalaisiin tietoliikennekaapeleihin kuuntelulaitteita jo 1970-luvun alussa.

Kuuntelulaitteet pystyivät sieppaamaan vanhanaikaisissa koaksiaalikaapeleissa kulkevia viestejä mittaamalla kaapeleista vuotavaa säteilyä induktiosilmukan avulla.

Koko ajan yleistyvissä valokaapeleissa tämä ei enää ole mahdollista. Ainut keino valokaapeleiden kuuntelemiseksi olisi ilmeisesti kuuntelulaitteiden asentaminen lasersignaalia voimistaviin vahvistimiin, mutta yleisessä tiedossa ei ole, onko mikään tiedusteluorganisaatio onnistunut tekemään tätä käytännössä.

Tiedot kootaan USA:han

Echelon-verkon sieppaamat viestit lähetetään NSA:n päämajaan Fort Meadeen, Marylandiin.

NSA:lla on Fort Meadessa valtava kokoelma supertietokoneita, jotka käyvät läpi viestejä ja luokittelevat niitä avainsanojen ja -lauseiden avulla. Klassinen esimerkki tiedustelupalveluja kiinnostavasta sähköpostista on viesti, jossa mainitaan Yhdysvaltain presidentti ja bomb (pommi).

Internet-liikenteen kasvusta on tullut vakava ongelma amerikkalaisille. NSA ei ilmeisesti enää ehdi millään käymään läpi kaikkia mahdollisesti kiinnostavia viestejä.

Artikkelin tiedot perustuvat pääosin brittiläisen tutkija-toimittaja Duncan Campbellin EU-parlamentille kokoamiin tietoihin. Campbellin raportti löytyy internetistä osoitteesta http://www.iptvreports.mcmail.com/ic2kreport.htm

Yhdysvallat ja sen tiedusteluliittolaiset pyrkivät pitämään Echelon-verkon tekniset yksityiskohdat salassa.