Echelon kuulee kaiken
Amerikkalaisten ylläpitämä Echelon-vakoiluverkko huolestuttaa
eurooppalaisia yhä enemmän
Euroopassa on viime kuukausina puhuttu entistä enemmän ja aiempaa
avoimemmin Yhdysvaltain harjoittamasta vakoilusta, joka kohdistuu myös
Eurooppaan. Amerikkalaisten harjoittaman vakoilun kulmakivenä oleva
Echelon-verkko on noussut suureksi uutiseksi.
Kansalaisaktivistien mukaan Echelon on uhka yksityisyyden suojalle,
ja yritysmaailma puolestaan on huolestunut siitä, että Echelonin
keräämiä tietoja käytettäisiin amerikkalaisten yritysten eduksi
kansainvälisissä tarjouskilpailuissa. Euroopan unionin parlamentti on
ottanut aktiivisen linjan Echelonin salojen selvittämisessä, ja
parlamentin tilaama esiselvitys aiheutti kohua niin Euroopassa kuin
Yhdysvalloissakin.
Viime kuussa EU-parlamentti asetti väliaikaisen valiokunnan
tekemään lisäselvityksiä Echelonista. Varsinkin vihreät
euroedustajat olisivat halun-neet muodostaa väliaikaisen sijaan
pysyvän valiokunnan, jolloin valiokunta olisi voinut muun muassa
haastaa Echelonia tuntevia henkilöitä kertomaan tietonsa rangaistuksen
uhalla.
Väliaikaisena elimenä valiokunta voi lähinnä käydä läpi jo
tehdyt selvitykset ja arvioida, rikkooko vakoiluverkko unionin lakeja,
kansalaisten oikeusturvaa ja yksityisyyden suojaa.
Valiokuntaan nimitetyn Reino Paasilinnan mukaan valiokunta ei
kuitenkaan ole täysin hampaaton. EU-parlamentin käytännön
vastaisesti valiokunta pitää osan kokouksistaan suljetuin ovin, ja
Paasilinna uskoo, että valiokunta voi näin saada Echelonista uutta
tietoa.
Paasilinnan mukaan Echelon on "tavattoman iso poliittinen ja
ihmisoikeuskysymys". Hänen mukaansa parlamentti voi esimerkiksi
jarruttaa uusien EU-lakien käsittelyä, jos Echelonin havaitaan
rikkovan unionin säädöksiä.
EU-maista etenkin Ranska on ottanut julkisuudessa voimakkaasti kantaa
Echeloniin. Oikeusministeri Elisabeth Guigou väitti tänä kesänä,
että kylmän sodan päätyttyä amerikkalaiset ovat ryhtyneet
käyttämään tiedustelutoimintaa yhä enemmän teollisuusvakoiluun.
Heinäkuussa ranskalainen syyttäjä aloittikin alustavan tutkimuksen
siitä, käyttävätkö amerikkalaiset Echelonia eurooppalaisten
yritysten vakoilemiseen.
Viime viikolla myös Saksa terävöitti profiiliaan.
Tietosuojavaltuutettu Joachim Jacobin mukaan on vaara, että Echelon
loukkaa kansalaisten oikeutta yksityisyyteen. Hän vaati julkisuudessa
esiintyneiden väitteiden ja ristiriitaisuuksien tilalle puhdasta faktaa
ja tosiasioiden pohjalta selviä säädöksiä siitä, mitä
tiedustelupalveluilla on oikeus tehdä.
Eurooppalaisissa lehdissä esiintyneiden arvelujen mukaan Echelonin
keräämiä tietoja olisi jo käytetty kahdessa yritysvakoilutapauksessa.
Ensimmäisessä tapauksessa Saudi-Arabia vetäytyi konekaupasta
eurooppalaisen Airbusin kanssa sen jälkeen, kun amerikkalaiset olivat
puhelin- ja faksiliikennettä kuuntelemalla koonneet todisteet siitä,
että Airbus oli voidellut saudeja. Saudi-Arabia tilasi sitten koneet
amerikkalaiselta Boeingilta.
Toisessa tapauksessa ranskalainen Thomson-CSF menetti ison
satelliittitilauksen amerikkalaiselle Raytheonille.
Varsinkin Ranskan esittämä arvostelu on siepannut amerikkalaisia ja
brittejä, koska ranskalaisilla on omakin vakoiluverkko. Brittiläisen
The Independent on Sunday -lehden mukaan Ranskan vakoojasatelliitit
pystyvät Echelonin tavoin harjoittamaan tiedustelua kaikkialla
maapallolla.
Lehden mukaan kuuntelu-asemia on lisäksi ainakin Venä-jällä,
Kiinalla, Saksalla, Sveitsillä, Hollannilla ja jopa Tanskalla.
Yhdysvaltain kongressi järjesti tänä keväänä
kuulemistilaisuuden, jossa kansanedustajat saivat esittää
keskustiedustelupalvelu CIA:n ja kansallisen turvallisuuspalvelu NSA:n
johdolle kysymyksiä vakoilusta ja Echelonista.
Kongressiedustajat olivat huolissaan erityisesti siitä,
käytetäänkö vakoiluverkkoa tavallisten amerikkalaisten vahtaa-miseen.
CIA ja NSA vakuuttivat, että kansalaiset voivat olla turvassa.
"Meidän kohteemme ovat ulkomailla", CIA:n johtaja George
Tenet sanoi.
Näin vakoiluverkko sieppaa viestejä
Yhdysvalloilla ja sen liittolaisilla Britannialla, Kanadalla,
Australialla ja Uudella-Seelannilla on käytössään tehokas
järjestelmä, jonka avulla tiedustelupalvelut pystyvät muun muassa
kuuntelemaan puhelinkeskusteluita, sieppaamaan sähköposteja ja
seuraamaan mahdollisten vihollisvaltioiden sotajoukkojen liikkeitä.
Echelonin arvioidaan nappaavan päivittäin miljoonittain viestejä.
Teollisuusmaissa ilma on sakeana näkymättömistä radioaalloista,
ja langattoman tiedonsiirron lisääntyminen kasvattaa radioliikennettä
entisestään. Tarkkojen vastaanottoantennien avulla Echelon siilaa
jatkuvasti valtavat määrät kansainvälistä radioliikennettä.
Tiedusteluasemat verkon ytimenä
Echelon-verkon ydin ovat eri puolilla maailmaa sijaitsevat
tiedusteluasemat. Asemia sijaitsee ainakin Yhdysvalloissa, Britanniassa,
Saksassa ja Australiassa. Toimintaa johtaa Yhdysvaltain kansallinen
turvallisuuspalvelu NSA (National Security Agency).
Britanniassa sijaitsevaa Menwith Hillia on kutsuttu maailman
suurimmaksi vakoilukeskukseksi. Menwith Hill on Yhdysvaltain tukikohta,
jota NSA hallinnoi. Tiedusteluasemat vastaanottavat
tiedustelusatelliittien keräämiä tietoja, ja satelliittiliikennettä
sieppaavien lautasantennien lisäksi niillä on antenneja, jotka
kuuntelevat maanpäällisiä lyhytaaltolähetyksiä.
Lyhytaaltosignaalien (3–30 megahertsiä) sieppaaminen
yksinkertaisellakin antennilla on teknisesti kohtuullisen yksinkertaista.
Signaalit heijastuvat sekä ilmakehän yläosan ionosfääristä että
maanpinnasta ja mahdollistavat näin jopa kymmenien tuhansien
kilometrien yhteyksiä.
Lyhytaaltosignaaleja ei kuitenkaan pystytä suuntaamaan ainoastaan
vastaanottajalle, vaan ne leviävät hyvin laajalle alueelle, ja
kuunteluaseman antenni pystyy nappaamaan signaaleja haaviinsa pitkänkin
matkan takaa.
Lyhytaaltotaajuuksia käytetään muun muassa laivojen ja
lentokoneiden viestintäyhteyksiin. Lisäksi armeijat käyttävät
lyhytaaltoyhteyksiä yhteydenpitoon sotilaiden välillä.
Haistelijoita internet-verkossa
Internet-liikenne kulkee tietokoneiden välillä erilaisten
solmukohtien kautta. Tiedustelupalvelut ovat asettaneet tällaisiin
solmukohtiin "haistelulaitteita", jotka pystyvät seuraamaan
internetissä liikkuvia datapaketteja ja poimimaan liikenteen seasta
esimerkiksi tietylle vastaanottajalle menossa olevat viestit.
Echelon pystyy seuraamaan suurta osaa internet-liikenteestä, vaikka
haistelulaitteita olisi asennettu vain Yhdysvalloissa sijaitseviin
solmukohtiin. Internet alkoi rakentua Yhdysvalloissa, ja suuri osa
verkon liikenteestä kulkee edelleen Yhdysvaltojen kautta.
Internet on rakennettu niin, että verkossa sinkoilevat datapaketit
hakevat kulloisellakin hetkellä nopeimman mahdollisen reitin.
Esimerkiksi Suomesta johonkin toiseen Euroopan maahan keskipäivällä
lähetettävä sähköpostiviesti voi hyvin mennä perille Yhdysvaltojen
kautta.
Satelliitit poimivat radioliikennettä
Mikroaaltoja (3–50 megahertsiä) käytetään nykyään esimerkiksi
yhdistämään matkapuhelinten tukiasemat matkaviestinkeskuksiin,
laajakaistaisiin internet-yhteyksiin sekä moniin sotilassovelluksiin.
Valtaosa kahden linkkiaseman välillä kulkevasta
mikroaaltosignaalista etenee vastaanottoantennin ohitse, koska signaalia
ei pystytä suuntaamaan niin kapeaksi keilaksi, että se osuisi vain
vastaanottoantenniin.
Osa vastaanottavan antennin ohi menevästä signaalista voidaan
kaapata satelliitilla. Satelliitin paras paikka ei ole
vastaanottoantennin yläpuolella, vaan sen takana mikroaaltosignaalin
etenemissuunnassa. Koska signaalia kaappaavan satelliitin on oltava
maahan nähden paikallaan eli geostationäärisellä radalla noin 36 000
kilometrin korkeudessa, satelliitin sopiva paikka saattaa löytyä
päiväntasaajan yläpuolelta hyvinkin kaukaa vastaanottoantennista.
Amerikkalaiset käyttivät tätä tekniikkaa varsinkin Neuvostoliiton
vakoilemiseen; ikirouta vaikeutti Siperiassa kaapelien kaivamista maahan,
ja tietoliikenteessä jouduttiin turvautumaan radiolinkistä toiseen
lähetettäviin mikroaaltoihin.
Satelliitteja useita sukupolvia
Ensimmäinen Echelon-vakoojasatelliitti oli 1968 taivaalle ammuttu
Canyon. Kymmenessä vuodessa taivaalle ammuttiin seitsemän Canyon-satelliittia,
joita ohjattiin Bad Aiblingista, Saksasta.
Seuraava satelliittisukupolvi oli Chalet, jonka maa-asema
rakennettiin Menwith Hilliin, Englantiin. Yhdysvallat käyttää Chalet-satelliitteja
erityisesti lähi-idän maiden vakoiluun.
Rhyolite-satelliitit pystyvät keräämään alhaisemman taajuuden
aaltoja kuin Canyon- tai Chalet-sarjan satelliitit. Pine Gapin
maa-asemalta Australiasta ohjattavien Rhyolite-satelliittien kohteita
ovat matkapuhelimet ja hakulaitteet sekä vhf-radiot, joita käyttävät
muiden muassa poliisit, rajavartijat ja sotilaat.
EU-parlamentille tehdyn raportin mukaan Yhdysvallat voi halutessaan
siepata matkapuhelinliikennettä missä tahansa maapallolla. Tavallisten
ihmisten puheluissa ei kuitenkaan yleensä ole mitään, mikä
kiinnostaisi tiedustelupalveluita, ja raportin mukaan
tiedustelusatelliittien vastaanottimet onkin suunnattu kohti kaikkien
kriittisimpiä kohteita.
Kuuntelulaitteita kaapeleissa
Merien pohjaan lasketut tietoliikennekaapelitkaan eivät saa olla
rauhassa. Amerikkalaiset asensivat Neuvostoliiton vedenalaisiin
tietoliikennekaapeleihin kuuntelulaitteita jo 1970-luvun alussa.
Kuuntelulaitteet pystyivät sieppaamaan vanhanaikaisissa
koaksiaalikaapeleissa kulkevia viestejä mittaamalla kaapeleista
vuotavaa säteilyä induktiosilmukan avulla.
Koko ajan yleistyvissä valokaapeleissa tämä ei enää ole
mahdollista. Ainut keino valokaapeleiden kuuntelemiseksi olisi
ilmeisesti kuuntelulaitteiden asentaminen lasersignaalia voimistaviin
vahvistimiin, mutta yleisessä tiedossa ei ole, onko mikään
tiedusteluorganisaatio onnistunut tekemään tätä käytännössä.
Tiedot kootaan USA:han
Echelon-verkon sieppaamat viestit lähetetään NSA:n päämajaan
Fort Meadeen, Marylandiin.
NSA:lla on Fort Meadessa valtava kokoelma supertietokoneita, jotka
käyvät läpi viestejä ja luokittelevat niitä avainsanojen ja -lauseiden
avulla. Klassinen esimerkki tiedustelupalveluja kiinnostavasta
sähköpostista on viesti, jossa mainitaan Yhdysvaltain presidentti ja
bomb (pommi).
Internet-liikenteen kasvusta on tullut vakava ongelma
amerikkalaisille. NSA ei ilmeisesti enää ehdi millään käymään
läpi kaikkia mahdollisesti kiinnostavia viestejä.
Artikkelin tiedot perustuvat pääosin brittiläisen
tutkija-toimittaja Duncan Campbellin EU-parlamentille kokoamiin
tietoihin. Campbellin raportti löytyy internetistä osoitteesta http://www.iptvreports.mcmail.com/ic2kreport.htm
Yhdysvallat ja sen tiedusteluliittolaiset pyrkivät pitämään
Echelon-verkon tekniset yksityiskohdat salassa.